PHP:n perusteita

PHP-sivun rakenne

Sivu koostuu kuvauskielisestä (siis html-) merkkauksesta ja PHP-skripteistä. Ne voidaan liittää toisiinsa eri tavoilla, joista suositeltavin on lisätä PHP-skriptejä kuvauskielen joukkoon on käyttämällä merkkejä <?php ja ?> skriptin ympärillä.

<?php echo "Toimii myös XML- ja XHTML-kielien kanssa!" ?>

Tämä lause tulostaa kuvaruudulle sanat: "Toimii myös XML- ja XHTML-kielien kanssa!"

PHP7 -versiot sallivat myös lyhyemmän tavan kirjoittaa: seuraava esimerkki tekee saman asian kuin edellinen lause.

<?= "Toimii myös XML- ja XHTML-kielien kanssa!" ?>

Tarvittavat työvälineet

PHP:ta voi kirjoittaa millä tahansa muotoilematonta tekstiä tuottavalla tekstieditorilla. Ilmaisia, PHP:n tunnistavia ohjelmia on monia esimerkiksi Sublime, Notepad++, VSCode.

Toimiakseen PHP-tiedostojen tulee sijaita http-palvelimella. Alla olevassa kaaviossa näkyy PHP:n toiminta.

Sijoitamme PHP-tiedostot aluksi K-levylle, jossa käytössä ei ole http-palvelinta. Koneille on kuitenkin asennettu XAMPP, joka mahdollistaa PHP:n ajamisen paikallisesti.

XAMPP on ilmainen, avoimen lähdekoodin ohjelma, joka koostuuApache HTTP-Palvelimesta, MySQL-tietokannasta (MariaDB), ja skripteistä, jotka on kirjoitettu PHP:llä ja Perlillä. XAMPP voidaan asentaa Windosiin ja sen avulla voidaan paikallisesti testata ja kehttää Web-palveluita.

Koulun ympäristössä käytämme XAMPPia hyväksemme PHP:n ajamiseen. :

• tee K-levylle kansio PHP-töitä varten ja sijoita työsi sinne
• käynnistä PHP

php -S localhost:8888

Komento laittaa PHP-juureksi K-levyn ja sivu avautuu osoitteesta http://localhost:8888/kansionnimi/tiedostonnimi.php

Jos php.exe ei löydy valmiista poluista, kirjoita koko polku:

c:\\xampp\php\php.exe -S localhost:8888

PHP:n kielioppi

Ohjelman rakenne

HTML-dokumentti luetaan merkeittäin alusta loppuun asti. Lukukohdan ollessa merkityllä alueella ollaan PHP-moodissa, muuten nk. HTML-moodissa.

PHP-skripti koostuu lauseista, jotka erotellaan toisistaan puolipisteen avulla. PHP-moodin lopettaminen merkitsee lauseen lopettamista, joten siinä vaiheessa ei ole pakko käyttää puolipistettä.

Lauseista voidaan muodostaa lohkoja, jotka merkitään aaltosuluin.

<?php
if($muuttuja) {
   echo "Ensimmäinen rivi<br>";
   echo "Toinen rivi<br>";
   echo "Kolmas rivi";
}
?>

tulostaa

 

Ensimmäinen rivi
Toinen rivi
Kolmas rivi 

Saman voi kirjoittaa myös lyhyemmin:

<?="Ensimmäinen rivi <br>" ?>"
<?="Toinen rivi <br>" ?>"
<?="Kolmas rivi" ?>"

Käsky (funktio) echo kirjoittaa näkyville parametrina annetun merkkijonon tai muuttujan sisällön.
Rivinvaihdot (<br>) kirjoitetaan html:ään näkyville.
Sellaisia tiedoston osia, jotka eivät ole PHP-skriptien sisällä käsitellään tavallisena html:nä .

<?php
   if ($ehto) {
      echo "<p>Merkkausta skriptin sisällä!</p>";
   }
?>

voidaan kirjoittaa myös muodossa

<?php if ($ehto) { ?>


	<p>Merkkausta skriptin ulkopuolella!</p>
	<?php 
} ?>

Edellisellä on merkitystä lähinnä pidemmissä sovelluksissa.

Kommentit

Koodin joukkoon voi lisätä kommentteja kolmella tavalla:

<?php

   echo "Koodia, koodia...";

   /* Monirivinen kommentti
      Se toinen rivi  */

   echo "Lisää koodia...";  // Kommentti rivin lopussa

   echo "Ja vielä koodia...";  # Tämäkin on kommentti
?>

Muuttujat

• Muuttuja esitetään tunnuksen avulla
• Tunnuksen eteen kirjoitetaan aina dollarimerkki $.
• Muuttujia ei tarvitse erikseen luoda. ns. superglobaalit muuttujat ovat poikkeus.
• Muuttuja syntyy, kun sitä käytetään ensimmäisen kerran.
• Muuttujaan voi tallettaa mitä tahansa tietotyyppiä olevia arvoja.
• Muuttujan tyypin voi tarvittaessa vaihtaa tyypinmuunnoksella.

Esimerkiksi

<?php
   $nimi = "Leevi";
   $ika = "40";
   echo "$nimi, $ika vuotta.";
?>

Tulostaa sivulle

Leevi, 40 vuotta. 

Muuttuja on olemassa sillä tasolla, jossa se on määritelty (käytetty ensimmäisen kerran). Esimerkiksi edellisen esimerkin muuttujat $nimi ja $ika ovat käytössä myös myöhemmissä sivun skripteissä.